tiistai 9. joulukuuta 2014

Pronssikoristeinen villakaulahuivi loimipainoisilla pystykangaspuilla


Suunnittelun lähtökohtana oli rautakautiset löydöt Huldremosesta Tanskasta sekä Itävallan Hallstatista sekä työn toteuttaminen loimipainoisilla pystykangaspuilla.


Löydöt

Tanskan Huldremosen suolöytö on mahdollisesti rikas nainen, jolla on ollut yllään raidalliset toimikasta olevat villahame ja villahuivi sekä kaksi nahkaviittaa. Villavaatteiden raidat ovat muodostuneet vaaleamman ja tummemman värin vaihteluista.
Hame on ollut sininen, huivi punainen.

Tanskan kansallismuseo

Thomas Bredsdorff


Itävallan Hallstattin suolakaivoksesta on tehty merkittäviä tekstiililöytöjä. Hallstattin kulttuuri on rautakaudelta. Maaperän (suolakaivokset) takia tekstiilitkin ovat säilyneet täällä hyvin. Hallstattin tekstiililöydöt ovat ainutlaatuisia maailmassa.

Tekstiilit ovat villaa, osin todella hienoa ja korkeatasoista. Muutamat värjätyt kappaleet ovat vanhimmat löydöt Euroopasta, ajoitettu pronssikaudesta varhaiskeskiaikaan. Sidoksia löytyi monia, palttinasta erilaisiin toimikkaisiin. Kierrettä vaihtamalla saatiin aikaan mielenkiintoisia pintoja.

Hallstatin löydöissä on mahtavat värit; keltaista, vihreää, ruskeaa. Myös sinistä. Kuitenkaan punaisia tekstiililöytöjä ei ole tähän mennessä löytynyt.

 Peter BICHLER, Karina GRÖMER, Regina HOFMANN-DE KEIJZER, Anton KERN & Hans RESCHREITER (édit.), Hallstatt Textiles. Analysis, Scientific Investigation and Experiment on Iron Age Textiles

http://www.kennisvoorcollecties.nl/en/showcases-en/hallstatt/

http://members.aon.at/~fhocheg1/aktuelles_e.htm

Loimipainoiset pystykangaspuut ovat nykyisiä vaakapuita edeltävä kangaspuumalli, jota käytettiin ainakin jo rautakaudella. Kutominen tapahtuu seisoen, kankaan muodostuessa puiden yläpäähän. Alaosassa ovat painot, jotka pitävät loimen sopivalla kireydellä.


Tuotesuunnittelu

Värit ja ruudutus

Huivin värit tulivat Hallstatin väreistä. Vaikka värit ovat varmasti muuttuneet maassa ollessaan, mutta ihastuin löytöjen vihreisiin ja ruskeisiin sävyihin. Lanka on Pirkka-lankaa ja värit teollisesti värjättyjä, valmislankaa siis.

Hallstattin tekstiililöytöjen kuvia katsellessa löysin kuvan pienistä ruuduista, ja päätin, että oma kaulahuivini olisi pieniruutuinen. Tein erilaisia kokeiluja etsiessäni sopivaa tiheyttä sekä ruutujen kokoa. Samalla piti miettiä myös värin vaikutusta sidoksessa.


Sidos

Huivin sidos on 2/2 toimikas ja siinä on 16 langan putkihulpiot, aivan kuten suomalaisissa muinaistekstiililöydöissä.

Loppuloimeen tein kokeilut muista pystypuilla mahdollisista sidoksista:
kudevaltainen toimikas, loimivaltainen toimikas, palttina (hiukan muokattuna), ripsi ja pomsi


Loimen rakentaminen

Loin loimen pystypuissa. Koska käytin nyörialoitusta, pystyin luomaan loimen nopeasti ja käyttämällä puita apuna. Pujottelin nyörin loimeen ja kiinnitin kangastukkiin.

Loimen luominen puissa

tiuhta
Niisinnässä käytin tukiapuna nukkekotiani, jotta sain homman sujumaan jouhevasti. Niidet olivat yksittäiset. Muutamia virheitä tuli, ja korjasin niitä melko pitkään. Yksi niisintävirhe työhön jäi, sen huomasin vasta aivan kudonnan viime hetkillä.

Niisintä
Ketjusilmukkalenkit tuli virkata jokaiseen varteen erikseen ja se tuotti minulle kaikkein suurinta haastetta. Jostain syystä langat olivat koko ajan sotkussa ja väärässä kohtaa. Tuskailu ja kiroilu ei auttanut, homma ei edennyt ilman selvittelyä. Myös painot tuottivat ongelmia. Käytin painoina 500 g hernepusseja. Työn edetessä vaihdoin herneet muovipusseista vanhoihin sukkiin. Täytin noin 400g herneitä yhteen sukkaan. Yhdelle langalle painoa tuli noin 25-30g.
Paksu puuvillalanka oli hyvä ketjusilmukoihin.


Kutominen

Viriöt aukesivat melko hyvin. Niisipuut olivat melko korkealla ja koska tukipuiden välit olivat hyvin pienet, vei niisipuut paljon tilaa. Viriöt paranivat jakopuun paikkaa vaihtamalla, jos jakopuu on liian lähellä niisivarsia, ei viriöt avaudu.


alkukokeiluja ja levennystä

apulangat - työn nurja puoli
Kutomisen aloittaessa huomasin nopeasti, että loimi kapenee huomattavasti. En kuitenkaan tajunnut, että vika oli siinä, että olin pujotellut nyörin liian monen langan taitse. Oikea nyörialoitus tulee tehdä poimimalla palttina alkuun. Levensin loimea puulistan avulla.

kudontamiekka apuna viriöiden aukipitämisessä



Koko ajan työn edetessä tulee käyttää ”pingottimia”, eli lankoja, jotka on sidottu pystypuiden reunoihin sekä nuppineuloilla työhön. Näin reunat pysyvät samanlevyisinä. Nuppineuloja siirtäessä kannattaa paikkaa vaihtaa, jotta työhön ei tule näkyviä harventumakotia.

Ja toimikkaan kutominenhan toimii loimipainoisilla pystypuilla niisivarsia nostamalla ja laskemalla.
1. kude 3 ja 0 (jakopuu)
2. kude 0 ja 1
3. kude 1 ja 2
4. kude 2 ja 3
eli nostettavat niisivarret näkyvät rakenteen sidonnassa mustina.

Putkihulpion kudonnassa tulee muistaa: sisälle siitä reunasta, joka ei sillä viriöllä ole sitoutumassa palttinaksi.
Kannattaa myös huolehtia, että putkihulpion ja toimikkaan väliin ei jä rakoa.


putkihulpio

Viimeistely

Päissä olevat viimeistelynauhat 5 langan limityskuosista lautanauhaa vihreällä langalla, molemmin puolin pronssispiraaleja. Välissä (spiraalien sisällä) iskunyörit.

ensimmäinen lautanauha


iskuhapsutnyörit

pronssispiraalien pujottelu nyöreihin

Iskunauhan teko-ohje:

Ensimmäisen lautanauhan jälkeen kangas on kasteltu ja sidottu tiiviiseen rullaan pyyhkeen kanssa. Annettu kuivua rullassa.

Toiseen lautanauhaan liitetty tutkaimista jääneitä lankoja lisähapsuiksi 1 / 4 lankaan.
Langat kierretty 9 cm pitkiksi hapsuiksi, ja lisäksi jätetty 5cm vapaata hapsua solmun jälkeen. Jokaisessa kierteessä on 4 lankaa.



toinenkin lautanauha

valmis huivi


Työhön käytetyt tunnit:

suunnittelu 9 h
luominen 2 h
rakentaminen 10,5 h
kutominen 30,5h (+ kokeilut 3,5 h)
viimeistely 25 h
_____________________________________
yhteensä 85 h



Loimen pituus:

huivin pituus 120cm
harjoittelut ylhäällä (puretaan hapsuiksi) 30cm
kokeilut loimen loppuun 60cm
tutkaimet 50cm
kutistumisvara 10% 20cm
hapsut 20cm
________________
yhteensä 300cm


Loimen paino (g):

loimen pituus (m) x loimen leveys (cm) x tiheys x tex : 1000
tai
loimen pituus (m) x lankaluku x tex : 1000

3 x 155 x 125 x 2 : 1000 = 116,25g.


loimi 126g
ohut pirkka 125 x 2
rusehtava, vihreä ja keltainen; putkihulpiot reunoissa rusehtavaa, raidat 6l vihreä, 6l rusehtava, 1l keltainen
39,90 €/kg

pituus 3m
lankaluku 155, josta 32 putkihulpiota
tiheys noin 7l/cm
______________________________________


Luontiohje:

3 m


16 l rusehtavaa

6 l vihreää          *
6 l rusehtavaa            x 8
1 l keltaista        *

6 l vihreää
6 l rusehtavaa

16 l rusehtavaa


Rakenne

2/2 toimikas, laskeva toimiviiva

Kudottu nurja puoli päällä, eli nousevalla toimiviivalla, näin sain putkihulpiot siisteiksi oikealle puolelle.

Painoa loimilangoissa noin 25-35g/l, mutta vähensin työn kuluessa










reuna – keskusta – reuna



kude 64g
ohut pirkka 125 x 2
rusehtava, vihreä ja keltainen
39,90€/kg

kankaan pituus 114cm
leveys 16cm
kuteen tiheys noin 7l/cm
kokeiluja 35cm
______________________________________


Kuteen raidat samoin kuin loimessa:

6 l vihreää
6 l rusehtavaa
1 l keltaista








1 kommentti:

Sarvivaara kirjoitti...

Upea huivi ja perusteellinen raportti työvaiheista! :)