Kehräys

Kehräys on siis se toiminta, jonka avulla kuidusta tehdään lankaa. Riippuen kuitujen pyörittämissuunnasta, puhutaan Z- ja S-kierteisyydestä. Kertaamalla, eli kiertämällä kahta tai useampaa lankaa yhteen, saadaan kestävämpää lankaa. Z-kehrätty lanka kerrataan S-kierteiseksi ja S-kehrätty Z-kierretyksi.

Kehräyskokeilut kannattaa aloittaa villalla, joka on melko helppoa kehrätä. Suomalaisia lammasrotuja on kolmea: Suomenlammas, Ahvenanmaanlammas sekä Kainuun harmas. Jaalanlammas on suomenlampaan sisäsiittoisuudella aikaansaatu rotu, jolle on kehittynyt alusvilla ja päällivilla, kuten Ahvenamaanlampaalla. Alusvilla on pehmeää ja lyhyempää, päällivilla karkeampaa ja pitkää.
Suomenlampaalla villa on ohuempaa ja kiharampaa kuin ahvenanmaanlampaalla. Suomenlampaan villa on myös pehmeämpää.
Ahvenanmaanlampaan ja kainuun harmaksen villa on hyvin epätasalaatuista.

Kehräykseen ei kovin paljon työvälineitä tarvita, mutta jotain kuitenkin on hyvä olla:
villakammat
karstat
viipsinpuut
värttinä - kehrävarsi ja kehrä (joka voi olla puuta, luuta, savea, kivi...) Kehrän paino määrää millaista lankaa tulee. Aloittelijan värttinässä on iso ja riittävän painava kehrä. Näin se pyörii kauemmin. 
Pitkävartinen värttinä on kertaamiseen.

Raakavillassa on lanoliinia, lampaan omaa rasvaa.
Mikäli villassa on paljon mustia pisteleviä, törröttäviä kuituja, kannattaa ne nyppiä pois, ne ovat kuolleita kuituja. Kuolleiden kuitujen määrä villassa on lisääntynyt, kun lampaita on alettu pitää vain lihan vuoksi.

Villa tulee avata ennen kehräystä. Tämä tapahtuu villakammoilla tai karstoilla

Rautakautisen naisen pukuun tarvitaan noin 30km kerrattua villalankaa. Hyvä kehrääjä kehrää noin 60 metriä tunnissa.

Oikeakätinen kehrääjä, alapainoisella värttinällä kehrää z-kierteistä lankaa. Riippuvalla värttinällä langasta tulee hieman tiukkakierteisempää kuin lepäävällä värttinällä. Lepäävä värttinä on lattialla savisessa kulhossa ja sitä vedetään sivuttain. Langasta tulee pehmeämpää ja vähemmän kierteistä lankaa.

Yläpainoisella S-kierteistä vastapäivään pyörittämälllä.

Huomioitavaa värttinän langan kiertämisessä: tulee olla oikein kierretty kehrävarrelle! Väärin kierrettynä saattaa katkoa lankaa.


Kun lankaa on saatu kehrättyä värttinän kehrävarrelle, se keritään siitä viipsinpuille, ja pestään vyyhtinä. Pari tippaa fairya ja lämmintä vettä. Näin rasva lähtee pois. Muista: mäntysuopa jättää helposti klähmäisen tahmeaksi. Anna lankavyyhdin seistä vedessä noin 5-10 minuuttia ja huuhdo 2-3 kertaa (kun ei enää lähde likaa). Kehrätessä langasta tulee aina ylikierteistä. Lanka tulee laittaa kuivumaan tiukkana, ja näin se saadaan tasapainottumaan, eikä se kuivuttuaan mene kierteelle.

Kampalangassa kaikki kuidut ovat tsamaan suuntaan, se on ohutta ja hienoa.
Karstalanka on karkeampaa ja tällaista ovat suurin osa käsityölaingoista.

Raakavilla on pesemätöntä villaa suoraan lampaasta.
Pesty villa on ilman pesuainetta noin 15 minuuttia 30 asteessa liotettua. Pesty villa voidaan saattaa kehräyskuntoon liottamalla se seoksessa, jossa on 3 osaa oliiviöljyä, 1 osa vettä.

Villaa ei saa säilöä muovissa, vaan paperikasseissa!

Koit eivät viihdy vetoisassa paikassa.

Vuoden parin jälkeen villan rasva alkaa paakkuuntunaan. Kannattaa availla ulkona.

Kampaus ja karstaus kannattaa tehdä lämpimässä. Avotuli lämmittää kammat ja villa on juoksevampaa.




Kehräystä olen jonkin verran tehnyt rukilla Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa ollessani. Silloin kehräsin mm. ystäväni hiuksia lampaanvillan kanssa sekaisin. Niiden aikojen jälkeen olen kehrännyt pääasiassa värttinällä.

Itselläni on alapainoinen melko painava värttinä, joka on aloittelijalle oiva. Oman värttinäni saa helposti käännettyä yläpainoiseksi, koska minulla ei ole koukkua kummassakaan päässä. Kehrään kuitenkin mieluiten alapainoisesti.