Taukojumppaa!

Loimipainoisilla pystykangaspuilla kutoessa selkä ja jalat joutuvat koetukselle, sillä kutominen tapahtuu seisoen. Taukoja kannattaa pitää usein, mielellään parin minuutin tauko tunnin välein.  

Muista avata apulangat ja nostaa painot ylös, mikäli pidät pitemmän tauon!

Tarkista, että kutomisasentosi on oikea. Mikäli joudut kurottelemaan, hanki pieni laatikko/koroke, jonka päällä seisot kutoessasi. Pidä huoli, että koroke on tarpeeksi iso, ettet vahingossa astu harmaan ja ettei se keiku. 

Mikäli niisivarsien kannattajat ovat kovin pitkät, saatat joutua kurottelemaan. Voiko kannattajia lyhentää? 

Jos sivupuiden kannattaja-aukkoja on liian harvassa, vievät niisivarret paljon tilaa ja joudut kurottelemaan, voiko sivupuihin tehdä lisää aukkoja?

Taukojumppa parantaa verisuonien virtausta, hapen ja ravintoaineiden saantia sekä kuona-aineiden poistumista. 

Muutamia taukojumppavinkkejä pystykangaspuukutojalle:

Pyörittele hartioita, päätä, käsivarsia

Käsivarret suorana sivuille, pyörittele olkavarsia ja koko kättä pientä ympyrää

Varjonyrkkeilyä: vuorotellen iskuja oikealla ja vasemmalla,

alakautta, suoria, koukkuja

Sormijumppaa:

Nyrkkiin, auki

Kyykkyyn ylös

 Kädet mukaan!

Ovivenytys:

Ota molemmin käsin kiinni oven karmista ylhäältä ja nojaa eteenpäin.

Ovivenytys:

Ota oikealla kädellä kiinni vasemmalta ovenkarmista etukautta ja venytä kättä (venyttää lapaa)

Vaihda oikea käsi oikealle puolelle karmia ja venytä.

Tee samoin vasemmalla kädellä.

Nosta oikea käsi yläkautta selän taakse ja vasen käsi alakautta selän taakse ja liitä yhteen selän takana.

Pidä pää suorassa. 

Vaihda toisin päin. 

Pronssikoristeinen villakaulahuivi loimipainoisilla pystykangaspuilla

Suunnittelun lähtökohtana oli rautakautiset löydöt Huldremosesta Tanskasta sekä Itävallan Hallstatista sekä työn toteuttaminen loimipainoisilla pystykangaspuilla.

Löydöt

Tanskan Huldremosen suolöytö on mahdollisesti rikas nainen, jolla on ollut yllään raidalliset toimikasta olevat villahame ja villahuivi sekä kaksi nahkaviittaa. Villavaatteiden raidat ovat muodostuneet vaaleamman ja tummemman värin vaihteluista.

Hame on ollut sininen, huivi punainen.

Tanskan kansallismuseo

Thomas Bredsdorff

Itävallan Hallstattin suolakaivoksesta on tehty merkittäviä tekstiililöytöjä. Hallstattin kulttuuri on rautakaudelta. Maaperän (suolakaivokset) takia tekstiilitkin ovat säilyneet täällä hyvin. Hallstattin tekstiililöydöt ovat ainutlaatuisia maailmassa.

Tekstiilit ovat villaa, osin todella hienoa ja korkeatasoista. Muutamat värjätyt kappaleet ovat vanhimmat löydöt Euroopasta, ajoitettu pronssikaudesta varhaiskeskiaikaan. Sidoksia löytyi monia, palttinasta erilaisiin toimikkaisiin. Kierrettä vaihtamalla saatiin aikaan mielenkiintoisia pintoja.

Hallstatin löydöissä on mahtavat värit; keltaista, vihreää, ruskeaa. Myös sinistä. Kuitenkaan punaisia tekstiililöytöjä ei ole tähän mennessä löytynyt.

 Peter BICHLER, Karina GRÖMER, Regina HOFMANN-DE KEIJZER, Anton KERN & Hans RESCHREITER (édit.), Hallstatt Textiles. Analysis, Scientific Investigation and Experiment on Iron Age Textiles

http://www.kennisvoorcollecties.nl/en/showcases-en/hallstatt/

http://members.aon.at/~fhocheg1/aktuelles_e.htm

Loimipainoiset pystykangaspuut ovat nykyisiä vaakapuita edeltävä kangaspuumalli, jota käytettiin ainakin jo rautakaudella. Kutominen tapahtuu seisoen, kankaan muodostuessa puiden yläpäähän. Alaosassa ovat painot, jotka pitävät loimen sopivalla kireydellä.

Tuotesuunnittelu

Värit ja ruudutus

Huivin värit tulivat Hallstatin väreistä. Vaikka värit ovat varmasti muuttuneet maassa ollessaan, mutta ihastuin löytöjen vihreisiin ja ruskeisiin sävyihin. Lanka on Pirkka-lankaa ja värit teollisesti värjättyjä, valmislankaa siis.

Hallstattin tekstiililöytöjen kuvia katsellessa löysin kuvan pienistä ruuduista, ja päätin, että oma kaulahuivini olisi pieniruutuinen. Tein erilaisia kokeiluja etsiessäni sopivaa tiheyttä sekä ruutujen kokoa. Samalla piti miettiä myös värin vaikutusta sidoksessa.

Sidos

Huivin sidos on 2/2 toimikas ja siinä on 16 langan putkihulpiot, aivan kuten suomalaisissa muinaistekstiililöydöissä.

Loppuloimeen tein kokeilut muista pystypuilla mahdollisista sidoksista:

kudevaltainen toimikas, loimivaltainen toimikas, palttina (hiukan muokattuna), ripsi ja pomsi

Loimen rakentaminen

Loin loimen pystypuissa. Koska käytin nyörialoitusta, pystyin luomaan loimen nopeasti ja käyttämällä puita apuna. Pujottelin nyörin loimeen ja kiinnitin kangastukkiin.

Loimen luominen puissa

tiuhta

Niisinnässä käytin tukiapuna nukkekotiani, jotta sain homman sujumaan jouhevasti. Niidet olivat yksittäiset. Muutamia virheitä tuli, ja korjasin niitä melko pitkään. Yksi niisintävirhe työhön jäi, sen huomasin vasta aivan kudonnan viime hetkillä.

Niisintä

Ketjusilmukkalenkit tuli virkata jokaiseen varteen erikseen ja se tuotti minulle kaikkein suurinta haastetta. Jostain syystä langat olivat koko ajan sotkussa ja väärässä kohtaa. Tuskailu ja kiroilu ei auttanut, homma ei edennyt ilman selvittelyä. Myös painot tuottivat ongelmia. Käytin painoina 500 g hernepusseja. Työn edetessä vaihdoin herneet muovipusseista vanhoihin sukkiin. Täytin noin 400g herneitä yhteen sukkaan. Yhdelle langalle painoa tuli noin 25-30g.

Paksu puuvillalanka oli hyvä ketjusilmukoihin.

Kutominen

Viriöt aukesivat melko hyvin. Niisipuut olivat melko korkealla ja koska tukipuiden välit olivat hyvin pienet, vei niisipuut paljon tilaa. Viriöt paranivat jakopuun paikkaa vaihtamalla, jos jakopuu on liian lähellä niisivarsia, ei viriöt avaudu.

alkukokeiluja ja levennystä

apulangat - työn nurja puoli

Kutomisen aloittaessa huomasin nopeasti, että loimi kapenee huomattavasti. En kuitenkaan tajunnut, että vika oli siinä, että olin pujotellut nyörin liian monen langan taitse. Oikea nyörialoitus tulee tehdä poimimalla palttina alkuun. Levensin loimea puulistan avulla.

kudontamiekka apuna viriöiden aukipitämisessä

Koko ajan työn edetessä tulee käyttää ”pingottimia”, eli lankoja, jotka on sidottu pystypuiden reunoihin sekä nuppineuloilla työhön. Näin reunat pysyvät samanlevyisinä. Nuppineuloja siirtäessä kannattaa paikkaa vaihtaa, jotta työhön ei tule näkyviä harventumakotia.

Ja toimikkaan kutominenhan toimii loimipainoisilla pystypuilla niisivarsia nostamalla ja laskemalla.

1. kude 3 ja 0 (jakopuu)

2. kude 0 ja 1

3. kude 1 ja 2

4. kude 2 ja 3

eli nostettavat niisivarret näkyvät rakenteen sidonnassa mustina.

Putkihulpion kudonnassa tulee muistaa: sisälle siitä reunasta, joka ei sillä viriöllä ole sitoutumassa palttinaksi.

Kannattaa myös huolehtia, että putkihulpion ja toimikkaan väliin ei jä rakoa.

putkihulpio

Viimeistely

Päissä olevat viimeistelynauhat 5 langan limityskuosista lautanauhaa vihreällä langalla, molemmin puolin pronssispiraaleja. Välissä (spiraalien sisällä) iskunyörit.

ensimmäinen lautanauha

iskuhapsutnyörit

pronssispiraalien pujottelu nyöreihin

Iskunauhan teko-ohje:

http://teeitse.punomo.fi/cat/punonta/iskunauha/index.html

Ensimmäisen lautanauhan jälkeen kangas on kasteltu ja sidottu tiiviiseen rullaan pyyhkeen kanssa. Annettu kuivua rullassa.

Toiseen lautanauhaan liitetty tutkaimista jääneitä lankoja lisähapsuiksi 1 / 4 lankaan.

Langat kierretty 9 cm pitkiksi hapsuiksi, ja lisäksi jätetty 5cm vapaata hapsua solmun jälkeen. Jokaisessa kierteessä on 4 lankaa.

toinenkin lautanauha

valmis huivi

Työhön käytetyt tunnit:

suunnittelu 9 h

luominen 2 h

rakentaminen 10,5 h

kutominen 30,5h (+ kokeilut 3,5 h)

viimeistely 25 h

_____________________________________

yhteensä 85 h

Loimen pituus:

huivin pituus 120cm

harjoittelut ylhäällä (puretaan hapsuiksi) 30cm

kokeilut loimen loppuun 60cm

tutkaimet 50cm

kutistumisvara 10% 20cm

hapsut 20cm

________________

yhteensä 300cm

Loimen paino (g):

loimen pituus (m) x loimen leveys (cm) x tiheys x tex : 1000

tai

loimen pituus (m) x lankaluku x tex : 1000

3 x 155 x 125 x 2 : 1000 = 116,25g.

loimi 126g

ohut pirkka 125 x 2

rusehtava, vihreä ja keltainen; putkihulpiot reunoissa rusehtavaa, raidat 6l vihreä, 6l rusehtava, 1l keltainen

39,90 €/kg

pituus 3m

lankaluku 155, josta 32 putkihulpiota

tiheys noin 7l/cm

______________________________________

Luontiohje:

3 m

16 l rusehtavaa

6 l vihreää          *

6 l rusehtavaa            x 8

1 l keltaista        *

6 l vihreää

6 l rusehtavaa

16 l rusehtavaa

Rakenne

2/2 toimikas, laskeva toimiviiva

Kudottu nurja puoli päällä, eli nousevalla toimiviivalla, näin sain putkihulpiot siisteiksi oikealle puolelle.

Painoa loimilangoissa noin 25-35g/l, mutta vähensin työn kuluessa

reuna – keskusta – reuna

kude 64g

ohut pirkka 125 x 2

rusehtava, vihreä ja keltainen

39,90€/kg

kankaan pituus 114cm

leveys 16cm

kuteen tiheys noin 7l/cm

kokeiluja 35cm

______________________________________

Kuteen raidat samoin kuin loimessa:

6 l vihreää

6 l rusehtavaa

1 l keltaista

Neulakinnastekniikka

Suomalaisittain 2+2, kuvio ja lettireunus luonnonvalkoista ja morsinkovärjättyä
villalankaa, kintaat luonnonharmaata saaristolaisvillalankaa. 

Kuvion neulaaminen langan pätkistä.

Reunan koristeraidan tekoa. Molempia lettejä neulataan samanaikaisesti.

Kaksiväriset ohuehkot kintaat. Pistona kaksi erikoispistoa, nekin hieman muunneltuina.
Pyöreä aloitus ja raidoitus spiraalina. 

Pyöreä aloitus kahdella langalla.

Spiraalina raidoittaminen (kahdella neulalla).

Keskiaikaset kolmisormiset kintaat, joissa erikoinen pystyraidoitus.
Raidat ns. kirjoneuletyyliin, eli molemmat langat kiertävät koko ajan työn mukana. 

Vasemmalla lapiomallin aloitus, keskellä samoin, mutta hieman lyhyemmällä aloitusketjulla,
oikealla pyöreä aloitus kahdella langalla. 

Erilaisia viimeistyksiä; hapsut, värireuna, letti.

Pronssispiraalikoristeluja

(Julkaistu Kissapiian blogissa 13.5. 2013)

Eli pronssilangasta spiraaliksi kierretystä "tangosta" tehdyistä kierykoista tehtyjä aplikaatiokoristeita. Eli koristeita, jotka aplikoidaan kiinni viikinkipuvun essujen ja viittojen reunoihin. Tai vaikka lautanauhan päihin. 

Tarvitaan pronssilankaa, uhrattavissa oleva neulepuikko (pitkä), pari puupalikkaa, ruuvipuristin, neula, lankaa ja joku väline, ettei tarvii rikkoa kynsiään (vanhat sakset tai vaikka veitsi).

Rullataan pronssilankaa pötköksi lautojen välissä sillä neulepuikolla (joka on väännetty kammeksi ja josta pää on katkaistu ja halkaistu).

Pilkotaan ja availlaan pronssispiraalitankoa suunnitelmallisesti.

Liitetään spiraalipätkät yhteen ja ommellaan kiinni.

Pronssipriraaleja voi liittää essun reunaan iskunyörin avulla.

Pääkoriste

Kasvivärjäys

(Julkaistu Kissapiian blogissa 15.12.2012)

Koska olen tekstiilialan artesaani, on kasvivärjäys minulle jo entuudestaan tuttua. Suuremmassa mittakaavassa värjääminen on kuitenkin jäänyt, mikä itseasiassa nyt harmittaa, kun muistin taas, miten mukavaa puuhaa se olikaan! 

Erilaisia kasvivärjäys menetelmiä:  

1. Keitto eli peittavärjäys

Värin kiinnittämiseen käytetään alunaa, joka on alumiinia ja kaliumia. Alunapuretuksen voi tehdä esipuretuksena tai ekologisemmin samanaikaispuretuksena. Alunaa käytetään purettamiseen 10 -15g/100g lankaa. Jälkikäteen sävyjä voi muuttaa esim. rautavihtrillillä tai kuparivihtrillillä (tai kuparipaloilla).

Jos värjää paljon, kannattaa värjäyskasveja kasvattaa itse. Erikoisempia saa ostaa esim. Thori Aallolta ja Tetri-designilta (kokenilli, krappi, punapuu, sinipuu, kurkuma, indigo, morsinko).

2. Kyyppivärjäys

* morsinko / indigo

* kotilot

* jäkälä

lisäksi käytettiin virtsaa, hunajaa + leseitä ennen vanhaan. Nykyään käytetään alkoholia, jotta seos alkaa käymään. En ole vielä kokeillut kyyppivärjäystä, mutta toivon mukaan ehtisin sitäkin kouluaikana kokeilla.

sipuliliemi

Huomioita kasvivärjäyksestä:

Ennen värjäystä villat ja langat kannattaa pestä (kts. Lankojen pesu kehräys-kohdasta).

Värjäyksen aikana kannattaa olla tarkkana lämpöjen kanssa, kovat lämmöt aiheuttaa langan rikkoutumisen.

Värjäsimme koulussa ryhmissä yhteisesti kokeilut mustamarja-aronialla, krapilla (rubia tinctorium), punapuulla ja väriresedalla (reseda luteola, viikinkien vau).

Kotona värjäsin omat värttinällä kehrätyt langat sekä teollisia lankoja sipulilla, krapilla, mustamarja-aronialla sekä vanhalla käpyliemelläni:

SIPULI

sipulinkuoria noin 200g

lankaa 250g

villaa 100g

alunaa 50g

vettä noin 15l

Sipulit keitetty edellisenä iltana (noin tunti), kuoret pois aamulla.

Kun liemi noin 45-50C laitoin alunat ja sitten kastellut langat ja villat (pesupussissa).

Nostin 90C ja värjäsin tunnin.

Langat jäähtyivät liemessä, paitsi osan langoista siirsin krappivärjäykseen suoraan.

Värjäys alumiinikattilassa.

MUSTAMARJA-ARONIA

marjoja noin kilo

lankaa 100g

villaa 100g

alunaa 30g

vettä noin 3-4 l

Kiehutin marjoja noin 1,5 tuntia, siivilöin ja laitoin harsopussissa värjäykseen mukaan.

Kun liemi oli 30 C laitoin langat mukaan.

45 C nostin langat pois ja lisäsin alunan.

Lämpö nousi nopeasti 80-90C, jossa pidin sen noin 1,5 tuntia.

Langat jäähtyivät värjäyslimessä ämpärissä seuraavaan aamuun.

Värjäys teräskattilassa.

Sipuliliemessä itsekehrätty pikkuvyyhti oli marja-aronian jäähdytysliemessä puolittain yön yli.

KRAPPI

krappia 100g

lankaa 275g, josta

villaa 100g

ja osa langoista puolittaisvärjäyksessä (sipulivärjäyksestä)

alunaa 26g

Liotin krappia noin 8 tuntia, keitin 70C tunnin ja jäähdytin.

Värjäyslieni noin 30-40C, lisäsin langat, hetken päästä aluna.

Nostin 70C ja annaoin olla tunnin siinä.

Jäähdytys kattilassa liemessä yön yli.

Värjäys alumiinikattilassa.

JÄLKIVÄRJÄYS harmaaseen itsekehrättyyn lankaan

lankaa

alunaa

rautavihtrilliä

KUUSENKÄVYT

Käpyjä ollut noin 15 litraa, liotettu muutama päivä ja keitetty tunti tai puolitoista. Jäähdytetty liemessä ennen kuin pullotettu. Pullotettuna jääkaapissa 2 vuotta ja ulkona puoli vuotta.

Lientä 6 + 2l

lankaa 300g

alunaa 42g

Värjätty alumiinikattilassa

Kun liemi oli 30-40 asteista, lisäsin alunana ja kastellut langat.

Nostin 90 asteeseen, jossa tunti.

Jäähdytys liemessään.

Liemi haisi tosi pahalle, eikä väriä juuri irronnut lankoihin.

Ylälauteilla teollista lankaa värjättynä krapilla, krappi-sipulilla, mustamarja-aronialla ja sipulilla. Itsekehrättyjä sipulilla (ja lillutellut mustamarja-aronian liemen päällä sekä sipuli-krappi. Villa vasemmalta alkaen krappi, mustamarja-aronia ja sipuli

VÄRIRESEDA (yhteisvärjäys)

300g lankaa

102 g väriresedaa

15-20 l vettä

45g alunaa

Väriresedaa liotettiin viikon verran (yön yli riittää) ja kiehutettiin tunti.

Siivilöidään kasvinosat poisja lisätään vettä sen verran, kun on haihtunut (me lisättiin hiukan enemmän, koska meillä oli lankojen lisäksi myös villoja värjäytymässä).

Itsekehrätyt langat ja villat pestiin ennen pataan laittoa.

15g alunaa / 100g lankaa. Aluna liotetaan pieneen määrään kuumaa vettä ja lisätään väriveteen.

Kun väriliemen lämpötila on 45 astetta, lisätään langat.

Nostetaan värjäysliemen lämpötila noin tunnissa 90 asteeseen ja välillä liikutellaan vyyhtejä.

Pidettiin 90 asteessa noin 45 minuuttia, jonka jälkeen laitettiin rautavihtrilliä 12g (langat nostettiin lisäyksen ajaksi pois). Lisäksi pyrimme muuttamaan liemen pH:ta kidesuolalla, joskaan siinä onnistumatta.

Raudan sijasta meidän olisi kuulunut käyttää kuparivihtrilliä, mutta koska emme löytäneet sitä kaapista kokeilimme sen sijaan rautaa. Kuparia olisimme saaneet väripataan viskaamalla sinne kuparipaloja. Ei olisi kannattanut muutella värjäysreseptiä värjäyksen aikana.